Siirry sisältöön

LUKIJAT HAMMURABIN HENGESTÄ

LUKIJAPALAUTTEITA: JYRI HOKKINEN - HAMMURABIN HENGESSÄ

---

Alkukangertelujen jälkeen pääsin juonen päästä kiinni; olihan tämä kirjasarjan ensimmäisen kirjan, Rypsisateen jatkoa. Kirja lähti heti viemään mennessään, joten se oli luettava putkeen. Repesin nauramaan monta kertaa lausahdusten ja tarinan edetessä sekä Stadin slangin yllättäessä.

Juonen käänteet ja jännitys vievät lukijan sellaiseen ekstaasiin, että seuraavien lauseiden lukeminen suorastaan pelottaa. - Voisin kuvitella kaiken todella tapahtuneeksi. Tarinan kerronta on letkeää, juohevaa stadilaista nykymeininkiä. Kirjan sivut ovat pullollaan huumoria, sutkauksia ja ihmisen elämän aitojen sielunliikkeiden kuvauksia. Henkilöillä on omat persoonallisuutensa ja ne ovat kutkuttavan mielenkiintoisia.

Sieluni silmin pystyin liikkumaan Tanskassa ja Helsingin seuduilla. Vuoropuhelut saavat aikaan vaikutelman, että lukija on mukana kotimaisessa jännityselokuvassa. - Tästä täytyy tehdä filmatisointi, sillä tämä on valmis tv-käsikirjoitus. Kirja tempaa niin mukaansa, ettei lukemista malta keskeyttää ja toisaalta tarinan edetessä harmittelee sen päättymistä. Olisin voinut lukea paksummankin eepoksen aiheesta. Kuitenkin kirja on nasakan kokoinen, joten kirjan koko ei pelästytä ketään aloittelevaakaan lukuharrastajaa.

Suosittelen kaikille kotimaista jännitystä kaipaaville. Kirjalle on saatava ehdottomasti jatkoa.
Eija H - Kajaani

---

Luettuani ensin Hokkisen ensimmäisen kirjan Rypsisateen ennakko-odotukset olivat kovat. Ei tarvinnut pettyä. Jännittävä kirja joka tuli luettua lähes yhdellä kertaa. Oli mukava seurata päähenkilöiden tarinan kehittymistä eteenpäin. Kirjan tapahtumapaikat ovat kuvattu realistisesti ja oli mukavaa kun tapahtumat sijoittuvat alueelle jossa on itselle tuttu. Hyvää viihdettä, suosittelen!
Joakim N. Vantaa

---

Ollakseen tekijänsä toinen teos "Hammurabin hengessä" on laadukas tuotos, parempi kuin edeltäjänsä. Pidin erityisesti prologista ja kerronnan tarkkuudesta esim. tapahtumapaikkojen suhteen. Facebook -sivut osoittavat, että paikkojen tutkimiseen on käytetty aikaa ja vaivaa, mistä hatunnosto. Kirja on ulkoisesti tyylikäs ja kovakantisena kirjahyllyyn sopiva. Mafia on brutaaliuudessaan ehtymätön lähde juonikuvioiden pohjaksi, niinpä sen sekoittaminen Fokan elämään antaa lukijalle aiheen odottaa rouheaa loppuratkaisua. Kolmanteen osaan toivoisin ehkä enemmän Fokan elämän seuraamista, samoin verkon kiristymistä murhatutkinnassa kaikkine seurannaisvaikutuksineen.

Markku A - Espoo

---

Foka on palannut! Trilogian toinen osa jatkaa suoraan siitä, mihin ensimmäinen osa päättyi. Tarina soljuu eteenpäin varsin vauhdikkaasti ja juonen kuljetus on jouhevaa, vaikka kirjan alkuvaiheessa se eteneekin kahdella polulla. Juoni on uskottava joskin muutamassa kohtaa heräsi pieni epäilys, että nyt taidettiin vähän oikoa mutkia ja päästää fantasiat valloilleen. Kerronta on samantyyppistä kuin ensimmäisessä kirjassa eli hyvin suoraviivaista, ei mitään kuvailevaa kaunokirjallisuusproosaa. Tämä toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta paikka paikoin toivoisi hieman enemmän asioiden ja ympäristöjen syvällisempää taustoitusta, lukija kun rakentaa maailmaa omassa päässään sen mukaisesti.

Kirja päättyy todelliseen cliffhangeriin, mutta ei siitä sen enempää. Paljon jää kysymyksiä auki viimeiseen kirjaan: mitä tapahtuu Lekulle, jääkö Foka kavereineen kiikkiin, löytyykö vastaukset Barbelon sisariin ja selviääkö murhamysteerit Miialle? Fokan tarina on kaikenkaikkiaan hyvin viihdyttävää lukemista ja ahminkin kirjan päivän aikana. Toivottavasti Hokkinen saa päätösosan nopeasti työn alle ja julkaistavaksi!

- Ron

---

Ohhoh! Menipä taas aika kuin siivillä Hokkisen uusinta romaania lukiessa. Kynä on selvästi terävämpi kuin esikoisteoksessa. Hahmoihin on tullut syvyyttä, mutta kerronta on edelleen yhtä sujuvaa kuin viimeksi. Fokaa ja muita hahmoja on mukava seurata sivusta. Monenkaan housuissa ei haluaisi oikeasti olla...Trilogian kolmososaa odotellessa!

Matti P - Haukipudas

---

Aloitin tuossa kolmen aikaan lukemaan Hammuragin hengessä kirjaa. Oli tarkoitus mennä joogaan klo 18.00 mutta olin niin uppoutunut juonikäänteisiin, että ajantaju meni ja kello hurahti niin että joogatunti oli jo alkanut. Pidän erityisesti kerrontatyylistä sekä hauska tirkistellä alamaailman kuvioita. Kirja oli parannus edeltäjäänsä verrattuna ja oikein viihdyttävä, odotan kolmatta osaa, kiitos.

Kirsi - Karkkila

---