Siirry sisältöön

Myyrä, mehiläinen ja lepakko

Myyrä, mehiläinen ja lepakko

Mä oon jotenkin aina diggaillut eläimistä (silleen terveellä tavalla). En muista kuinka vanha olin tuona kesänä kun viereinen kuva on napsaistu, mutta sillon mulla oli kesy harakka, jonka nimi oli Mikko. Nappasin sen kiinni ennen kuin se osas lentää. Joo tiedän, että oli vähän dorka temppu. Eniveis mä ruokin sitä ötököillä ja madoilla. Siinäkin vaiheessa kun se sit oppi lentämään se tuli vielä takas tohon mun olalle istumaan - paitsi kerran sit ei enää tullutkaan. Mutta jo ihan pikkukundina mulla oli taipumus keräillä luontokappaleita "hoitooni". Mökin pihalla oli pieni lammikko kallionkolossa, jonka luonnollisesti täytin ahvenilla ja kiiskillä. Jälkimmäiset kestivät hoivaviettiäni paremmin =D

Stadin kanahaukkojen smyygailusta olen jo kirjoittanutkin, mutta sen lisäksi olen Suomen johtava variskuiskaaja. Oletan, että tätä tarvii vähän avata =)
Aikoinaan kun asuin Paloheinässä tuli juostua paljon lenkkejä. Reitti kulki aina Tuomarinkartanon peltoalueitten välistä kulkevaa pitkää suoraa. Siinä tienreunassa oli aina melkein samassa kohdassa variksia. Yritin juosta niiden ohi niin ettei ne säikähtäisi lentoon. Aluksi ne lähti aina kaikki. Ärsyttävää. Eix ne tajunnut, että mua ei tarvii pelätä. No aloin sitten juoksemaan niitä kohti kuin vanha mohikaani mahdollisimman rauhallisesti ja vähitellen osa jäikin paikoilleen. Mä sanoin niille aina ohi juostessani, että iisisti poitsit - mä oon teidän kaiffari tms. Paluumatkalla sit aina sama uusiksi ja aina jäi muutama varis enemmän lähtemättä karkuun. Kerran sit koko varisgängi pysyi paikoillaan ja mä koin saavuttaneeni jotain =D

Myyräkuumetta ja Salmonellaa

Vein kerran sanomalehtiä roskiin ja palatessani tyhjän muoviroskiksen kanssa näin lumihangella myyrän. Tuli siinä sitten mieleen, että mun tyttäret tuskin ovat nähneet myyrää, joten otin sen kiinni. Innosta pinkeenä sit himaan myyrä ämpärissä - Tulkaas mimmit kattoo myyrää. Aikamme uutta "kaiffaria" ihmeteltyämme päästin sen ulos. Seuraavana aamuna oli teksti-tv:ssä, että kolme kuollut myyräkuumeeseen ja useita henkilöitä teholla =D

No alkukesästä näin sit kerran Paloheinän laskettelurinteen lähellä hiekkatiellä linnunpoikasen. Otin sen varovasti handuun ja ajoin fillarilla himaan. Soitin jonnekin pieneläinklinikalle (lintu handussa), että mites tätä kaveria vois jeesata. Vastaus oli, että ei mitenkään. Vie se takas sinne mistä löysit. Mut toivottavasti, et ole koskenut siihen paljain käsin. Pikkulinnut kantaa melkeen kaikki salmonellaa.
Exä sanoi, että voisko toi eläinten himaan roudaaminen loppuu =D

Pimppari pulassa

Erään kerran olin soutamassa kuhaa Orimattilassa Mallusjärvellä. Olin just heittänyt kax uppoavaa vaappua veneen perään ja aloin nykiä faijan tekemää puuvenettä liikkeelle. Samalla huomasin parin metrin päässä vedessä pörräävään mehiläisen. Kaveri oli ylittänyt järveä ja oli vissiin ruudit loppunut kesken. Sekan mietin, että vaaput pohjaan vai pimpparia pelastamaan. No tietty pörriäinen ylös järvestä ja laskin sen varovasti veneen pohjalle kuivattelemaan. Siinä se päristeli ja pöristeli varmaan viisi minuuttia. Yhtäkkiä se lähti kerrasta lentoon ja nousi noin viisi metriä mun yläpuolelle. Se lensi siinä pari ympyrää ihan kuin kiittääksen ja katosi sitten korkeuksiin =)

Mulla oli siimat jengalla ja vaaput pohjassa, mutta uus kaiffari =D

Lepakko ja ampparit kylässä

Asustelin tossa yhtenä vuonna kahdeksan kuukautta mökillä. Luonteelleni tyypillisesti elelin sovussa kaikenmaailman elukoiden kanssa. Tosin kalat joutuivat pannulle ja ampiaisten kanssa oli vähän kinaa. Ne olivat nimittäin tehneet pesän keittiön tuuletusikkunan kohdalle seinän väliin. Aina kun avasin fönarin niin saman tien mökissä oli lentue amppareita. Ei ne mua niin paljon huolestuttaneet, mutta vähän pelkäsin Topin puolesta, joka koitti niitä haukkoa lennosta kitaansa. No yhtenä yönä heräsin kovaan ukkoseen ja rankkasateeseen. Nousin sängystä ja huomasin, että kämpässä lentelee lepakko. Se veteli kaheksikkoa keittiön ja olohuoneen välillä. Avasin sille tuuletusikkunan, että se pääsisi ulos. Se lensikin hetkeksi pihalle, mutta kurvasi heti takas sisään. Tajusin, ettei se halunnut ulos sateeseen, mutta ampparit sitä vastoin halusivat sisään. Niitä pelmahti yhtäkkiä about 20 sadetta karkuun tuvan lämpöön. Kello oli kolme yöllä - keittiö täynnä kiukkuisia ampiaisia ja lepakko vetelee tutkaohjauksella kasia ympäri mökkiä =D
Ei muuta kuin ikkuna kiinni ja aloitin järjestelmällisen ampparien lynkkaamisen. Kun kämppä oli sitten vapaa amppareista huomasin lepakon menneen goisimaan sängyn päädyn yläpuolelle. Topi vähän ihmetteli, että mikä ihmeen veijari katonrajassa roikkuu. Alettiin sitten kolmistaan nukkumaan - minä, Topi ja battis. Aamulla kun heräsin oli lepakko kadonnut. Edellinen lause voisi muuten toisessa tarinassa saada ihan eri merkityksen =D

Tarinan opetus: Jättäkääs porukat ne elukat sinne metsään - älkääkä roudatko niitä himaan =)

~ Hogane ~

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *